Konkretiasta luovuuteen

Kun meidän pitäisi puhua luovuudesta, puhumme konkretiasta luovuuden vastakohtana. Kun meidän pitäisi puhua merkityksillä ja arvoilla, toistamme oikeiston perässä prosenttilukuja ja tilastoja. Konkretiaa ei ole olemassa. Mutta luovuus on olemassa.

Ensinnäkin konkretia ei ole absoluuttinen totuus, vaikka tosikot niin väittävät, kun eivät muusta tiedä. Mitä tarkoitan? No sitä, että niin sanottu konkretia pitää haastaa. Kenen konkretiasta on kysymys poliittisesti ja byrokraattisesti? Entä koulutuksellisesti? Onko kysymys valtademokratian konkretiasta vai demokratian konkretiasta? Onko kyse luokkayhteiskunnan konkretiasta: rahat parempiin suihin? Vai onko kyse syrjäytyneiden konkretiasta?

Onko monikulttuurisessa Euroopassa, joka ei ole tunnustanut monikulttuurisuutta, kyse valtaväestön konkretiasta vai vähemmistöjen konkretiasta? Jos mikä, niin konkretia on sana, jonka tarkoitus on johtaa meitä harhaan. Samoin kuin ”suvaitsevaisuus” konkretia on sukua ”totuudelle”.  Ja totuus on, että konkretia painii samassa sarjassa kuin veteen piirretty viiva.

Mikä sitten on konkreettista? Se on konkreettista, että köyhiä on olemassa ja että köyhiin ei ole varaa. Se on konkreettista, että rikkaita on olemassa ja heihin meillä on varaa. Se on konkretiaa, että tunneäly on olemassa. Ja se on konkretiaa, että arvot ovat olemassa – ne on vain unohdettu, eikä niitä käytetä. Äänestätkö sinä tulevissa vaaleissa ihmistä vai tilastotiedettä ja prosenttilukuja?

Konkretialla päättäjät hämäävät kansaa, ja piilottavat sen, että konkretian takana ei ole yhtään mitään, ei merkityksiä, arvoja. Mitä jos lakkaisimme olemasta fiksuja, kaikkitietäviä, ja olisimme ihmisiä, jotka ajattelevat. Ihmisiä, jotka ajattelevat sitä, mikä on kansan paras. Jos tietävyyden sijaan panostaisimmekin luovuuteen innovaatioiden edellyttäjänä. Mitä jos lähtisimme siitä, että opetus- ja koulutusjärjestelmämme kannustaisi arvokeskusteluun ja luovuuteen.

Konkretia, kuten byrokratia ovat oikeistolaista politiikkaa, ase heikoimmin pärjääviä ja vähemmistöjä vastaan. Suomen tulevaisuus rakennetaan merkityksillä ja arvoilla.

veijobaltzar
Helsinki

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar on kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija, teatteriohjaaja, kuvataiteilija sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. 1960-luvulla alkaneen uransa aikana Baltzar on yli 70 luovan teoksen sekä kulttuuripoliittisen toiminnan avulla toiminut merkittävänä sillanrakentajana kulttuurien välillä. Vahva identiteetti ja kulttuurillinen pohja sekä valtaväestön kulttuurin syvällinen tuntemus ovat avanneet Baltzarille vahvoja ja kriittisiä näköaloja monikulttuuriseen yhteiskuntaan.
https://veijobaltzar.net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu