*

Suoraa puhetta ajassa Itse koettava.

EUROOPPA POTEE ELINKEINOPOLIITTISTA JA MARKKINATALOUDELLISTA ONGELMAA

Toiminnan pitää olla markkinataloutta ja elinkeinorakennetta. Jokaisen on tuotava panoksensa, taiteilijoiden on osallistuttava yhteiskunnan rakentamiseen ja siihen on luotava edellytykset. Koulumaailmamme on kuitenkin rakennettu 20%:lle väestöstä, niille ”menestyjille”, jotka omaavat matemaattisen logiikan. Loput harhailevat, kouluttautuvat ja etsivät työpaikkoja sieltä mistä saavat. Onko meillä varaa tällaiseen?

Suomesta ja Euroopasta puuttuu luovuuden ja innovaation koulukunta. Taidealoille pyrkivät nuoret aloittavat opintiensä byrokraattisen koulutusputken kautta, joka ei kaikille sovi, ja josta monet eivät selviä. Lahjakkaimmat ja luovimmat oppilaat syödään jo peruskoulussa. Nuorisomme innovaatiolahjat valuvat hukkaan ja jäljelle jää hyödyntämätön ja sivuutettu potentiaali.

Koulutusjärjestelmän kapea-alaisuudesta; sen tieto- ja taitokäsitteiden yksipuolisuudesta kärsivät vähemmistöjen ohella valtaväestön taiteellisesti lahjakkaat nuoret. Koulumaailma ruokkii tunneälyn kustannuksella matemaattista älyä. Eri tavoilla suuntautuneiden nuorten tie on kivinen ja raskas, kuuluivat he sitten valtaväestöön tai vähemmistöihin. Liian monen kohdalla häämöttää koulupudokkuus ja syrjäytyminen. Lahjakkaat nuoret ovat riippumatta kulttuuristaan yhteiskunnan luomia tulevaisuuden ”vapaamatkustajia” ja ”sosiaalipummeja”.

Jos Eurooppa tavoittelee hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa, aitoa integraatiota assimilaation ja segregaation sijaan, on monimuotoiselle itseilmaisulle, omasta persoonasta ja kulttuurista kumpuavalle taiteelle löydyttävä yhteiskunnassa sijaa. Muutoin kehitys johtaa suurten väestöryhmien syrjäytymiseen ja marginalisoitumiseen, vastakkainasetteluihin sekä levottomuuksiin, ja eurooppalainen arvomaailma on vaarassa kaatua. 

Yhteiskuntamme syrjäyttää monikulttuurisen ilmaisun ja taiteen niin koulutus- kuin rahoituspoliittisesti marginaaliin. Kulttuurialan toimijoilta, opettajilta, taiteilijoilta ja päättäjiltä puuttuu monikulttuurinen kompetenssi sekä rakenteet sen hankkimiseksi. Edelläkävijät ja monikulttuurisen taiteen todelliset asiantuntijat eivät pääse kehittämään monikulttuurista taidetta. Aidosti yhdenvertaisen monikulttuurisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää uusia rakenteita ja tukimuotoja.

Kysynkin, voisiko juuri Suomi lähteä kehittämään uutta koulutusmallia eurooppalaisena edelläkävijänä? Voisimme pilotoida käytännön, joka avaisi uudenlaisia, innovatiivisia koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia päästä luoville aloille, ohi monia lannistavan byrokraattisen putken, joka syö luovuutta ja syrjäyttää merkittävän osan oppilaista jo peruskoulussa. Samalla olisi syytä uudistaa itse peruskoulua. Uusi opetussuunnitelma ei ole ratkaisu, tarvitaan huomattavasti syvemmältä lähteviä muutoksia.

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset