Kukaan ei ole sivullinen

Eurooppa on aina ollut monikulttuurinen, mutta sitä ei ole sidottu yhteiskuntaan, lainsäädäntöön tai koulutukseen, ja mikä tärkeintä, elinkeinorakenteeseen. Järjestäytyneiden yhteiskuntien toiminnot syrjäyttävät maahanmuuttajat ja vähemmistöt marginaaliin. Heille järjestetään kielikylpyjä, jotta he pääsisivät siivoojiksi, ja heidän lapset ovat vielä monessa polvessa maahanmuuttajia.

Merkittävä ongelmamme on, että valtaväestö ja päättäjät ovat 15-20 vuotta jäljessä monikulttuurisuudesta ja itse vähemmistöt 40 vuotta. He eivät osaa enää vaatia itselleen ihmisoikeuksia, vaan tyytyvät almuihin.

En ole Perussuomalaisten kannattaja, mutta olen siinä heidän kanssaan samaa mieltä, että maahanmuuttokriittisyys on eri asia kuin syrjintä ja rasismi. Elämme värisokeuden maailmassa, jossa kaikki mustatukkaiset ovat maahanmuuttajia: onko Veijo Baltzarkin maahanmuuttaja?

Kerron kärjistetyn esimerkin huonosti hoidetusta monikulttuurisesta yhteiskunnasta: Itäkeskuksessa ensin vähemmistöt ovat pitkään “se ongelma”. Hetken päästä ilmestyy paksummat verhot valtaväestön ikkunoihin, sen jälkeen ei uskalleta käydä kaupassa, ja kohta alkoholisoidutaan – siitä tuleekin valtaväestön ongelma.

Maahanmuuttoon liittyy toinenkin olennainen problematiikka; maahanmuuton ja pakolaisten vastaanoton kannattaminen on tavallaan hyväksynnän antamista sille, että ihmisiä ajetaan pois omasta maasta. Tällä järjestelmällä, jossa “edistetään” maahanmuuttoa kannatetaan aseteollisuutta: kyllä tämä pitäisi kyetä tunnustamaan. Ei omasta maasta ja omalta paikkakunnalta saisi ajaa ketään pois. Siitä on kysymys.

Saksan kansallissosialistien mielestä 1930-luvulla mustalaisten elämä ei ollut elämisen arvoista. Mustalaisilla oli korkea käsityötaito, he olivat hevoskuiskaajia ja eläinlääkäreitä, vaikka eivät olleet käyneet päivääkään koulua. Heillä oli maailman korkeinta henkis-sosiaalista kulttuuria, mutta se ei kelvannut. Suomen mustalaisten valmistamien kultakorvarenkaiden tasoon pystyy yltämään vain yksi kultaseppä. Se merkitsee, että elämä on elämisen arvoista. Mustalaisista yritettiin tehdä raskaan työn raatajia – pellolle auran varteen. Eihän mustalaiset siihen pystyneet, ja meidän saatettiin ajaa paarialuokkaan. Siitä ongelmat alkoivat, kun osaamisemme ei kelvannut.

Tämän päivän monikulttuurisessa yhteiskunnassa vähemmistövirkoja, -projekteja ja -järjestelmiä johtaa valtaväestö. Työskentelen paljon vähemmistönuorten kanssa: heiltä ei kysytä, mitä sinä oikeasti haluat. Vähemmistönuoret erotetaan vanhemmistaan vaatimalla maassa maan tavalla -etiikkaa. Pohjoismainen valtaväestö vaatii oman kulttuurinsa täydellistä noudattamista, mutta se ei tunnusta muita kulttuureja, puhumattakaan siitä, että se niitä noudattaisi.

Vaikka valtaväestön edustajat vierailisivat vähemmistön edustajan kotona, he rupeavat sielläkin johtamaan omalla kulttuurillaan. Jos minun kotonani ei saa kiroilla tai puhua sopimattomia, niin kyllä ne yrittää niin tehdä. Jos sanon että kotonani ei saa kulkea alasti, eikä mennä ruokapöytään alusvaatteilla, niin kyllä ne menee. Silloin tietenkin näytän ovea. On tärkeää muistaa, että kautta historian mustalaisten kulttuuri oli yläluokalle tuttua, mutta rahvaalle tuntematonta.  

Mustalaiset ja juutalaiset eivät olleet toisen maailmansodan suurin uhri. Keskiluokasta alempi sosiaaliluokka tuli Adolf Hitlerin värväyksen kohteeksi – heistä tuli niin sanottua massaa. He samaistuivat kansallissosialistiseen ideologiaan luullen, että seuraukset eivät koskeneet heitä. Me vähemmistöt olimme vain väline prosessissa, jossa sadoista miljoonista eurooppalaisista valtaväestön edustajista tehtiin todellinen uhri. Näitä lunnaita maksellaan edelleen tänäkin päivänä. Kukaan ei ole sivullinen siitä, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu.

Kirjailija, kulttuurineuvos Veijo Baltzar

Julkaistu kolumnina Keskisuomalaisessa 2.7 sekä Kaleva-lehdessä 22.6

veijobaltzar
Helsinki

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar on kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija, teatteriohjaaja, kuvataiteilija sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. 1960-luvulla alkaneen uransa aikana Baltzar on yli 70 luovan teoksen sekä kulttuuripoliittisen toiminnan avulla toiminut merkittävänä sillanrakentajana kulttuurien välillä. Vahva identiteetti ja kulttuurillinen pohja sekä valtaväestön kulttuurin syvällinen tuntemus ovat avanneet Baltzarille vahvoja ja kriittisiä näköaloja monikulttuuriseen yhteiskuntaan.
https://veijobaltzar.net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu