*

Suoraa puhetta ajassa Itse koettava.

Nykytaide

"Valtion ei pidä rahoittaa puoluepoliittista taidetta."

 

Tervetuloa miinakenttäkeskusteluun, herra Kulttuuriministeri!

 

Kulttuuripolitiikka on vaarallinen keskustelunaihe. Siinä lentävät ilmassa jos jonkinlaiset määrittelemättömät käsitteet. Sivustaseuraaja saakin pitää varansa ettei rappiotaide kolahda oikealta otsaan, tai punavihreä kupla hyökkää äärivasemmalta. Rohkenen nyt sotkea lusikkani tähän kitkerän katkeraan soppaan, sillä eihän kotimainen yleisönosastolla käyty kulttuurikeskustelu voi tästä juuri huonommaksi muuttua.

 

Aleksanterin teatteri vai Guggenheim?

Hyvähän se on, että näyttävyyttä ja statusta haetaan. Sitä Suomi tarvitsee. Mutta siitä voidaan olla montaa mieltä, onko Guggenheim siihen ratkaisu. Tämä synkkä rakennus on täysin sopimaton Etelärannalle ja on kaukana suomalaisesta arkkitehtuurista - kyllä tässä nyt mennään plastikkakirugia edellä.

Guggenheimin kävijämäärätavoite on uskottava

Yle Uutiset tiedusteli (25.11.2016) Helsingin seudun museojohtajilta heidän suhtautumistaan suunniteltuun Guggenheim -museohankkeeseen.  Museojohtajat uskovat Guggenheim Helsingin kiinnostavan ulkomaalaisia turisteja ja tarjoavan vetoapua muille pääkaupunkiseudun museoille. He arvioivat lasketun kävijämäärän olevan realistinen, mutta pääsylipputuloja epäillään.

Taidetta ja virkatehtäviä

 

 

Helsingissä tapahtuu kaikenlaista hauskaa ja taiteellista. Joskus jopa virkamiesten toiminta saavuttaa nämä mainesanat.

 

Taide voi olla uhka valtasuhteille

Taide voi olla uhka valtasuhteille. Siksi nykytaide on tylsää, metallista ja suoraviivaista, siitä on poistettu kaikki koristeellisuus ja pulmallisuus. Kaikkien poistojen jälkeen jäljelle jää pelkkiä yksinkertaisia tarpeita palveleva tekele. Taiteesta tehdään potentiaalisille kuluttajille harmitonta viihdettä, josta he ovat valmiita maksamaan maksukykynsä mukaan. Taidetta ei arvostettu antiikin filosofien keskuudessa. Sillä horisontissa oleva maisema on tosioleva, väistämätön ja luonnollinen. Siitä tehty maalaus on vain ihmisen keinoin tehtyä kurjaa tuherrusta.

Suomi hyödyllisyyden malllimaaksi!

Menneellä viikolla erityisesti kaksi uutista kiinnitti huomioni. Ensimmäinen koski Japanin hallituksen yliopistoilleen antamaa kehoitusta karsia humanististen tieteiden opetusta. Taustalla on ajatus siitä kuinka yhteiskunnalle hyödyllisiä aloja tulisi tukea enemmän kuin muita. Kuinka tuo hyöty tarkalleen lasketaan, sitä ei Helsingin Sanomien uutisessa kerrota. Japanin tapauksessa rajuun leikkauksiin tai jopa lakkautuksiin joutuisivat myös esimerkiksi oikeus, talous -ja yhteiskuntatieteitä.

Minna Canthin talo pelastui – voitto kulttuurille!

Luovan kulttuurin yhdistyksen Drom ry:n toiminnanjohtajana olen erityisen ilahtunut Minna Canthin talon pelastumisesta. Drom ry:n perustaja ja puheenjohtaja on kulttuurineuvos Veijo Baltzar, joka allekirjoitti tällä viikolla rakennusyhtiö NCC:n kanssa Minna Canthin taloa eli Kanttilaa koskevan esikauppakirjan. Baltzar aikoo remontoida Kuopion keskustassa sijaitsevan huonokuntoisen talon ja muuttaa sen elinvoimaiseksi kulttuurikeskukseksi.

Suomesta taiteen suurvalta

Irlannissa taiteilija nauttii tuloverovapautta töistään jopa 50 000 euroon saakka.

Suomessa voisimme puhaltaa kulttuuri- ja käsityöalan nousuun yksinkertaisesti juurikin asettamalla vastaavan verohelpotuksen.

Maassa vakinaisesti asuva taiteilija tai esimerkiksi taideosuuskunta voisi myydä teoksiaan verovapaasti esimerkiksi  10 000-15 000 eurolla vuodessa.

Finnchoice Oy / Finnchoice Inc.

Tämä on kuvaus teoksesta, jonka teen nykytaiteen maisterintutkinnon lopputyönä Vigon yliopistossa Espanjassa. Teos käsittelee erilaisuuden hyväksymistä ja vähemmistöjen oikeuksia moniarvoisessa yhteiskunnassa. Mediataiteen sisään sijoittuva teos sisältää pääosin videota, mutta myös verkkosivuston, julisteita, esitteitä yms. graafista aineistoa. Teos tehdään suomeksi, englanniksi ja espanjaksi.

Nykytaiteen inhoajat: vaihtakaa savolainen kateus pohjalaiseen

Vaikka Suomen heimokulttuuri onkin lientynyt vuosikymmenten saatossa, siitä huolimatta joitain heimoihin liitettyjä kliseitä käytetään kuvaamaan suomalaista kulttuuria. Heimojen väliset erot tarjoavat hyvän lähestymiskulman vaikkapa kateuteen. Sanotaan, että savolaisen kateus on luonteeltaan jokseenkin tuhoavaa: kun naapuri on hankkinut hienon auton, savolainen toivoo kateuksissaan sen hajoavan. Sen sijaan pohjalainen haluaa hankkia itselleen hienomman ja paremman auton. Kun savolainen kateus tietyllä tapaa toivoo hyvinvoinnin vähenemistä, pohjalainen lisää sitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä